Keväänodotusnäyttely. Miten meni?

Opiston keväänodotusnäyttelyn vierailijoiden lukumäärä nousi noin 500 henkilöön, mikä on Turun kokoisessa kaupungissa gallerianäyttelylle aivan hyvä tulos. Kulttuurikeskuksen johtaja Altti Lukola arvioi julmien pakkaskelien hieman vähentäneen kävijämäärää, mikä on aivan ymmärrettävää; kuka nyt varta vasten lähtee sunnuntaikävelylle -20 asteen pakkaseen. Vaikka vierailijoita saapuikin edellisvuotta runsaammin, jäi mediahuomio valitettavasti hieman pienemmäksi.  Åbo underrättelser kirjoitti pienen jutun näyttelystä ja Turun Sanomien Treffi -liite julkaisi näyttelykalenterissaan hienon kuvan Anniina Mäen maalauksesta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta näyttelyn onnistuneen hyvin niin valmistelujen kuin taiteellisen tasonkin puolesta.

Anniina Mäki: Untitled

Ohessa pari kriittistä arviota näyttelystä Media-assistentti opiskelijoiden toimesta:


”Valokuva huoneessa oli erittäin kauniita kuvia. Ne olivat todella aistikkaita ja erittäin herkullisia värejä. Erityisesti tykkäsin kuvasarjasta, jossa oli musta tausta, oranssi tukkainen nainen, jolla oli punainen liehuva asu ja kauniit meikit. Kuvasarjan nimi muistaakseni oli liekki. Kuvassa oli niin kaunis kontrasti mustan, oranssin ja punaisen kanssa, että se viehättää minua. Toinen kuva mistä tykkäsin todella paljon oli smirnoff vodka kuva, jossa vodkaa kaatuu lasiin. Kuva on niin herkullinen, että sitä katsoessa tuli itsellenikin jano. Se oli todella kaunis mainoskuvaksi. Kyseessä olevan kuvan saisi ihan hyvin lehtien mainoksiin tai julisteisiin.


Siirryimme valokuvahuoneesta kuvataidehuoneeseen, jossa oli erikoisia maalauksia. Mieleenpainuvin työ oli ”vilauttelija”-niminen työ. Se oli humoristinen ja sai minut hämmentyneenä nauramaan. Hienointa kuvassa oli läiske alhaalla, niin kuin nainen hyppäisi ja ”öljy” tulisi jalkojen mukana samalla kun hame nousee liian ylös. Yleisesti kuvataiteen töistä en juuri pitänyt. Jotkut työt olivat tökeröitä ja tuntui, että itse tekisin paremman jos alkaisin tekemään.


Keskusteltuamme kuvataiteen töistä siiryyimme visual design´ien huoneeseen, jossa oli värikkäitä kirjankansikuvia. Hienoin mielestäni oli heti ovesta tullessa sisälle vasemmalla oleva vaalea naisen kuva, joka oli ihan kuin maalaus. Se oli jotenkin niin herkkä ja kaunis. Laittaisin sen omalle seinälleni. Kirjankansikuvista komein oli jokin jännityskirjankannet. Siinä oli kaasunaamarissa oleva mies ja värityksenä oli mustaa ja punaista. Väritys oli todella dramaattinen. Taka kannessa oli verkkoaita, jonka takana oli jotain mikä teki mieli mennä ottamaan selvää ja lukea kirja. Näytillä oli myös muita kauniita kuvituksia.


Näistä saikin inspiraation pistää paremmaksi koulussa, kun jotain vastaavanlaisia töitä tulee eteen tehtäväksi.” Opiskelija, Mas10

Ja toinen:

”Joka vuosi Paasikivi-Opistossa opiskelee iso määrä nuoria lahjakkaita visuaalisen alan osaajia. Paasikivi-Opisto tarjoaa kaiken ikäisille ihmisille mahdollisuuden kehittää taitojaan itseänsä, tulevia opintoja tai työpaikkaa varten. Vuoden sisällä he oppivat perusasioita alalta, jonka he ovat valinneet ja syventyvät omiin vahvuuksiinsa. Opistossa on valittavina valokuvauksen, kuvataiteen ja visual designin opintolinjat. Sekä mediajournalismin opintolinja ja kolmen vuoden audiovisuaalinen perustutkinto. POK_[2] näyttely on Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden 2. keväänodotusnäyttely, jonka he ovat järjestäneet Brinkkalan galleriaan Turun Vanhalle Suurtorille.


Näyttelytila koostuu kolmesta eri huoneesta, joihin eri alat ovat jakaantuneet. Ensimmäisessä huoneessa on valokuvausta opiskelevien teoksia. Viime vuonna Paasikivi-Opistossa aloitti ensimmäistä kertaa kaksi valokuvauksen opintolinjaa suuren hakijamäärän vuoksi, näyttelytilassa on siis hyvin suuri määrä valokuvia ja hyvinkin erilaisia toisistaan. Tila on avara ja antaa katsojalle tilan liikkua ja keskittyä vain yhteen kuvaan kerrallaan. Valokuvat on selvästi jakaantuneet mainosmaisiin ja keikkakuviin tai taiteellisempiin, luovempiin kuviin. Teoksista on helppoa löytää ne, jotka eniten itseä miellyttää.


Toisessa, keskimmäisessä huoneessa on kuvataiteen opintolinjan tuotoksia menneen lukuvuoden ajalta. Olen itse opiskellut kuvataidetta Paasikivi-Opistossa vuonna 2008, joten odotin mielenkiinnolla ja henkilökohtaisella mieltymyksellä millaisista asioista opiskelijat olivat nyt inspiroituneet. Eikä teoksien näkeminen ollut lainkaan pettymys, vaikka huoneesta huokuu selvästi tyttövalta. Kuvataiteilijoilla on mielestäni aina erilainen ote taiteeseen, kuin monella muulla visuaalisella alalla. Tietysti poikkeuksia on, paljonkin. Kuvataiteilijoiden jokaisesta työstä näkyy tapa miten taiteilija maalaa ja pitää pensseliä kädessään. Onko työ yksityiskohtaista tarkkaa hiomista vai ronskia ja holtitonta värien sympatiaa. Nyt opiskelijat ovat säväyttäneet kuvilla naisten haarovälistä ja hiusten käyttämisestä maalauspohjalla. Toiset ovat hempein värein maalattuja hahmoja jotka nousevat kellertävästä liejusta sydän paikallaan, tai huutava hahmo vaaleanpunaisin hiuksin. Taidetta joko inhoaa tai sitä rakastaa.


Viimeisessä huoneessa on visual desing opintolinjan suunnittelemia ja valmistamia graafisia töitä. Erilaisia typografiaharjoituksia, kirjojen kansikuvitusta ja tuotesuunnittelua photoshopin ja illustratorin maailmasta. Huoneessa korostuu kirkas pinkki ja muut raikkaat naiselliset värit.


Kokonaisuutena näyttely on hyvin jäsennelty ja viimeistelty. Vierailijan on helppo lähestyä teoksia ja kiinnostua nuorten uusista ilmaisutavoista.” Opiskelija, Mas10