torstai 9. kesäkuuta 2011

Kesänäyttelyitä

Opistolla on tänä kesänä kaksi kesänäyttelyä, joista toinen HarjattulArt on avoinna kesäkuun loppuun ja toinen, käytävägalleriaan ripustettu kokonaisuus, on avoinna syksyyn asti.

HARJATTULART – PAASIKIVI-OPISTON KESÄNÄYTTELY


Avoinna arkisin, 3.6. – 3.7.2011 klo 10 – 16.

Paasikivi-Opistossa on esillä viiden nuoren Opiston kuvataidelinjalla opiskelleen taiteilijan teoksia. Ensimmäiseen HARJATTULART kesänäyttelyyn on kutsuttu opiston entisiä opiskelijoita, jotka ovat sittemmin jatkaneet opintojaan taiteen ja median aloilla kouluissa ympäri Suomea. Näyttelyssä esiintyvät taiteilijat ovat animaattori Mari aarnio, kuvanveistäjä Henri Ahti, graafinen suunnittelija Johanna Kopra, taidemaalari Sami Korvenrinne ja kuvataiteilija Essi Laurila. Näyttelyn on koonnut kuvataiteen opettaja, kuvataiteilija Eero Merimaa.

Mari Aarnio Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2005 - 06. Opistovuoden jälkeen Aarnio jatkoi taideopintojaan Pekka Halosen akatemiassa erikoistuen kuvanveistoon. Halosen akatemiassa syntyi myös kiinnostus animaatiota kohtaan, jota Aarnio tällä hetkellä opiskelee Turun taideakatemian viestinnän koulutusohjelmassa.

Henri Ahti Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07.Opistovuoden jälkeen Ahti jatkoi opiskelujaan Suomen vanhimmassa taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa, jossa hän erikoistui kuvanveistäjän ammattiin. Kuvanveisto opinnoissaan Ahti tutustui mm. pehmeiden materiaalien ja tekstiilin käyttömahdollisuuksiin. Henri Ahti valmistui kuvataiteilijaksi tänä keväänä ja hänen opinnäytetyönsä “Kelattuja” on esillä Galleria Å.ssa Turussa 19.6

Johanna Kopra Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2008 - 09. Johanna Kopralla on taustallaan lasialan taideopintoja Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja Paasikivi-Opistossa suoritettujen taideopintojen jälkeen hän hakeutui media-assistentti opintoihin samaiseen laitokseen. Toisen opiskeluvuotensa aloittava Johanna Kopra on erikoistunut graafiseen ilmaisuun, mutta työskentelee myös mm. lasin parissa.

Sami korvenrinne Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla 2008 - 09. Opiston jälkeen Korvenrinne hakeutui kuvataiteen opintoihin Kankaanpään taidekouluun, jossa hän aloittaa ensi syksynä kolmannen opintovuotensa. Samin Korvenrinteen taiteen lähtökohdat kumpuavat katutaiteesta ja graffitikulttuurista ja uusimmissa töissään hän käsittelee graffititypografian ja romanttisen maiseman yhdistelmiä. Sami Korvenrinne työskentelee kuvataiteen ohella myös aktiivisesti musiikin parissa.

Essi Laurila Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07. Essi Laurila jatkoi opintojaan Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmassa ja aloittaa viimeisen opiskeluvuotensa ensi syksynä. Laurila on keskittynyt työskentelyssään naiseuden ja seksuaalisuuden teemoihin, mutta tällä hetkellä häntä kiinnostaa julkisen tilan käyttö ja katu-taide. Essi Laurila vaihto-opiskelee tällä hetkellä RMIT - yliopistossa, Melbournessa, Australiassa.


Hylkyjä Laarin pohjalta


Käytävägalleriassa esillä olevassa kuvataiteen katselmuksessa keskitytään ”valmiiden” teosten sijaan luonnoksiin ja harjoitelmiin. Paasikivi-Opiston kuvataidelinjan arkistoon, eli kaikenlaisten laatikoiden ja pussien pohjalle, on kertynyt vuosien varrella suuri määrä opiskelijoiden hylkäämiä tai unohtamia teoksia, luonnoksia ja muuta ”yli jäänyttä” materiaalia. Kun taidetta tehdään oikein tosissaan, niin väistämättömänä sivutulona syntyy luonnoksia ja hahmotelmia, missä ideoita vielä prosessoidaan kohti lopullista muotoaan.

Joitakin aikoja sitten näitä rääppeitä selaillessani huomasin olevani melko ihastunut siihen karuun ja viimeistelemättömään tuntuun, joka näissä hylyissä oli läsnä. Teokset ovat ikään kuin jätettyinä taiteellisen hyväksynnän ulkopuolelle, mikä riisuu niiltä osan klassisesta aurastaan, mutta samalla antaa niille mahdollisuuden toimia jossain välittömämmässä ja ”nopeammassa” maastossa. Katsojalle jätetään ovi auki ajatella teokseen muutoksia omiin mielikuviinsa nojaten. Mikä on riittävästi ja mikä taas liian vähän? Pitäisikö jonnekin lisätä vielä hitunen kelta-okraa tai onko hevosen anatomia riittävästi kohdallaan? Tai syvällisemmin: Mitä tässä nyt oikein on yritetty? Näihin pitäisi sitten löytää jotain vastauksia. Ja jos löytyy, niin voimme kai nöyrästi todeta, että kuva ja katsoja ovat muodostaneet jonkinlaisen keskustelevan suhteen.

Sillankaidetaidetta

Hirvensalon sillankaiteeseen tuotettiin saarilla asuvien ja opiskelevien koululaisten ja opiskelijoiden kanssa valtaisa yhteismaalausprojekti. Maalarit olivat alan harrastajia päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Myös Paasikivi-Opiston opiskelijat kantoivat kortensa kekoon valmistamalla yhteismaalaukseen kuusi paneelia. Työ oli kaiken kaikkiaan mittava ja osallistuvilta opiskelijoilta vaadittiin kykyä sitoutua tavoitehakuiseen projektiin ja yhteistyöhön. Projektin työskentelyaikataulu määritellään osallistuvien opiskelijoiden kanssa.
Saarten Triennaali, mikä?
Saarten Triennaali 2011 on osa kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Triennaali-tapahtumia tulee olemaan koko saariketjulla Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Tapahtumat painottuvat toukokuulle. Tapahtumien järjestämisestä vastaavat saarilla toimivat yhdistykset, koulut, seurakunnat, yhteisöt, kaupungin hallintokunnat ja vapaat ryhmät. Hirvensalo-seura ry on kokonaisuuden vastuuorganisaatio. Lisää tietoä löytyy täältä.






3. ja 4. jakso, pääpiirteittäin, nopeasti katsottuna, liian myöhään päivitettynä

3. jakson sisällöt koostuivat videotaiteen ja digitaalisen taiteen kursseista, sekä laajemmasta, Tulevaisuustyöpaja–nimisestä osiosta. Videotaide ja DigiArt kurssit ovat osa taiteen uudet mediat kurssikokonaisuutta, jossa näytetään valoa kuvataiteen kentälle 60-luvulta lähtien nousseille uusille teknologioille.  Kamerat ja tietokoneet ovat työskentelyvälineinä hyvin erilaisia kuin kynät ja pensselit, mutta perusvaateena on yhtäläisesti välineen luova käyttö. Kurssien tarkoituksena ei olekaan propagoida videotaidetta tai digitaalista taidetta sinänsä, vaan uusien välinealuevaltausten kautta hahmottaa uudenlaisia mahdollisuuksia käsitellä luovaa prosessia.
Katariinan bussi. Tästä muotoutui myöhemmin animaatio.
Tulevaisuustyöpajan kantavana ideana oli tehdä tilaa ennakkotehtävien varalle ja mahdollistaa vapaamuotoisempi työskentelytila. Helmi- maaliskuu on ennakkotehtävien työstöaikaa ja mikäli veri vetää taideopintoihin päin, pitää se käyttää harkitusti ja työntäyteisesti. Kävimme vierailulla Turun Piirustuskoulussa, missä grafiikanopettaja Laura Miettinen esitteli mahtavalla omistautuneisuudella Suomen vanhimman taidekoulun nykyisiä linjoja. Taidekorkeakouluun tutustuminen ja opiskelijoiden työskentelyn omakohtainen havainnointi loivat sopivaa painetta ja näyttämisen halua itse kunkin hakutöitä varten.

Tehtävänannot ovat joskus kovin monimerkityksellisiä.

Kaiken edellisen ohessa limitimme opintojen päivärytmiin myös pienen kuvanveistonkurssin, jonka aikana tutustuimme muovailun, muotittamisen ja valamisen ihmeellisyyksiin, toteutimme ympäristö-/ yhteisötaideprojektin Latviassa, josta raportti alempana, harjoittelimme linoleikkausgrafiikkaa ja työstimme portfoliota. Tulevien pääsykokeiden varalle järjestettiin piirtämisen intensiivikurssi, jonka pääpaino oli kokonaisuudessaan elävänmallin piirtämisessä. Ja jos joku vielä tämän jälkeen koki halua työskentelyyn niin järjestimme myös mahdollisuuden osallistua Saarten triennaalin jättimäiseen maalausprojektiin.
Kuvanveiston mallina oli oma käsi. Tässä kipsiin valettu, vielä hiomaton teos.
Mallitutkielmia

maanantai 16. toukokuuta 2011

International Workshop Studies - Baltic Art Laboratory

Paasikivi-Opisto, kuvataidelinja 2010 - 2011
Janis Rozenthal Art Highschool, 3rd year students

Maaliskuun viimeisellä viikolla Paasikivi-Opiston kuvataidelinjan opiskelijat työskentelivät Riikalaisessa Janis Rozenthal taidekoulussa ympäristö-/ yhteisötaideprojektin parissa. Projekti toteutettiin yhteistyönä koulun opiskelijoiden kanssa. Työpajan päämääränä oli saavuttaa niin visuaalista, kuin kielellistä vuorovaikutusta Itämeri teeman ympäriltä. Itämerta tuli käsitellä muun muassa historian, modernin ekonomian, ekologian tai geopolitiikan näkökulmista. Tai vaihtoehtoisesti, työpajan yhteisöllisen luonteen hengessä, Itämeri voitiin ajatella myös subjektiiviselta kannalta välittävänä tekijänä eri kulttuurien välillä. Opiskelijat käsittelivät yllämainittuja teemoja keskustelun, yhteisen työskentelyn ja työesitysten kautta. Työpajan pääasiallinen polttopiste sijaitsi prosessin käsittelyssä pikemminkin kuin lopputuloksen arvioinnissa.

Projektin pohjustusta ja keskustelua

ensisijaiset tavoitteet olivat:

- oppia ymmärtämään yhteisöllisiä työmetodeja

- kontaktien solmiminen

- oppia käsitteellistä ajattelua

- pystyä työskentelemään tiukkojen aikataulujen puitteissa

- yhdistellä ekologisia, sosiaalisia ja poliittisia teemoja taiteelliseen työskentelyyn

Tässä katsellaan materiaalinkeruureissun tuloksia; meri oli huuhtonut rantaan kaikenlaista...

Opiskelijat jaettiin neljään ryhmään joissa kussakin työskenteli opiskelijoita molemmista osallistuneista kouluista. Ryhmäkoko oli kuudesta kahdeksaan. Taiteellisen työskentelyn menetelmiä ei rajoitettu mihinkään tiettyyn välineeseen, vaan opiskelijoiden tuli löytää ryhmälle sovelias työskentelymetodi ja sopiva aikataulu keskustelun kautta. Ainoana rajoittavana tekijänä oli ohjeistus tuottaa taideteos yhteisöllisen työskentelyn kautta.

Teosten esittelytilaisuudessa valmiit projektit installoitiin koulun juhlasaliin.

AV – opettaja Tommi Siivonen teki matkakertomuksen jota voit tarkastella täällä.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Keväänodotusnäyttely. Miten meni?

Opiston keväänodotusnäyttelyn vierailijoiden lukumäärä nousi noin 500 henkilöön, mikä on Turun kokoisessa kaupungissa gallerianäyttelylle aivan hyvä tulos. Kulttuurikeskuksen johtaja Altti Lukola arvioi julmien pakkaskelien hieman vähentäneen kävijämäärää, mikä on aivan ymmärrettävää; kuka nyt varta vasten lähtee sunnuntaikävelylle -20 asteen pakkaseen. Vaikka vierailijoita saapuikin edellisvuotta runsaammin, jäi mediahuomio valitettavasti hieman pienemmäksi.  Åbo underrättelser kirjoitti pienen jutun näyttelystä ja Turun Sanomien Treffi -liite julkaisi näyttelykalenterissaan hienon kuvan Anniina Mäen maalauksesta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta näyttelyn onnistuneen hyvin niin valmistelujen kuin taiteellisen tasonkin puolesta.
Anniina Mäki: Untitled
Ohessa pari kriittistä arviota näyttelystä Media-assistentti opiskelijoiden toimesta:


”Valokuva huoneessa oli erittäin kauniita kuvia. Ne olivat todella aistikkaita ja erittäin herkullisia värejä. Erityisesti tykkäsin kuvasarjasta, jossa oli musta tausta, oranssi tukkainen nainen, jolla oli punainen liehuva asu ja kauniit meikit. Kuvasarjan nimi muistaakseni oli liekki. Kuvassa oli niin kaunis kontrasti mustan, oranssin ja punaisen kanssa, että se viehättää minua. Toinen kuva mistä tykkäsin todella paljon oli smirnoff vodka kuva, jossa vodkaa kaatuu lasiin. Kuva on niin herkullinen, että sitä katsoessa tuli itsellenikin jano. Se oli todella kaunis mainoskuvaksi. Kyseessä olevan kuvan saisi ihan hyvin lehtien mainoksiin tai julisteisiin.


Siirryimme valokuvahuoneesta kuvataidehuoneeseen, jossa oli erikoisia maalauksia. Mieleenpainuvin työ oli ”vilauttelija”-niminen työ. Se oli humoristinen ja sai minut hämmentyneenä nauramaan. Hienointa kuvassa oli läiske alhaalla, niin kuin nainen hyppäisi ja ”öljy” tulisi jalkojen mukana samalla kun hame nousee liian ylös. Yleisesti kuvataiteen töistä en juuri pitänyt. Jotkut työt olivat tökeröitä ja tuntui, että itse tekisin paremman jos alkaisin tekemään.


Keskusteltuamme kuvataiteen töistä siiryyimme visual design´ien huoneeseen, jossa oli värikkäitä kirjankansikuvia. Hienoin mielestäni oli heti ovesta tullessa sisälle vasemmalla oleva vaalea naisen kuva, joka oli ihan kuin maalaus. Se oli jotenkin niin herkkä ja kaunis. Laittaisin sen omalle seinälleni. Kirjankansikuvista komein oli jokin jännityskirjankannet. Siinä oli kaasunaamarissa oleva mies ja värityksenä oli mustaa ja punaista. Väritys oli todella dramaattinen. Taka kannessa oli verkkoaita, jonka takana oli jotain mikä teki mieli mennä ottamaan selvää ja lukea kirja. Näytillä oli myös muita kauniita kuvituksia.


Näistä saikin inspiraation pistää paremmaksi koulussa, kun jotain vastaavanlaisia töitä tulee eteen tehtäväksi.” Opiskelija, Mas10

Ja toinen:

”Joka vuosi Paasikivi-Opistossa opiskelee iso määrä nuoria lahjakkaita visuaalisen alan osaajia. Paasikivi-Opisto tarjoaa kaiken ikäisille ihmisille mahdollisuuden kehittää taitojaan itseänsä, tulevia opintoja tai työpaikkaa varten. Vuoden sisällä he oppivat perusasioita alalta, jonka he ovat valinneet ja syventyvät omiin vahvuuksiinsa. Opistossa on valittavina valokuvauksen, kuvataiteen ja visual designin opintolinjat. Sekä mediajournalismin opintolinja ja kolmen vuoden audiovisuaalinen perustutkinto. POK_[2] näyttely on Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden 2. keväänodotusnäyttely, jonka he ovat järjestäneet Brinkkalan galleriaan Turun Vanhalle Suurtorille.


Näyttelytila koostuu kolmesta eri huoneesta, joihin eri alat ovat jakaantuneet. Ensimmäisessä huoneessa on valokuvausta opiskelevien teoksia. Viime vuonna Paasikivi-Opistossa aloitti ensimmäistä kertaa kaksi valokuvauksen opintolinjaa suuren hakijamäärän vuoksi, näyttelytilassa on siis hyvin suuri määrä valokuvia ja hyvinkin erilaisia toisistaan. Tila on avara ja antaa katsojalle tilan liikkua ja keskittyä vain yhteen kuvaan kerrallaan. Valokuvat on selvästi jakaantuneet mainosmaisiin ja keikkakuviin tai taiteellisempiin, luovempiin kuviin. Teoksista on helppoa löytää ne, jotka eniten itseä miellyttää.


Toisessa, keskimmäisessä huoneessa on kuvataiteen opintolinjan tuotoksia menneen lukuvuoden ajalta. Olen itse opiskellut kuvataidetta Paasikivi-Opistossa vuonna 2008, joten odotin mielenkiinnolla ja henkilökohtaisella mieltymyksellä millaisista asioista opiskelijat olivat nyt inspiroituneet. Eikä teoksien näkeminen ollut lainkaan pettymys, vaikka huoneesta huokuu selvästi tyttövalta. Kuvataiteilijoilla on mielestäni aina erilainen ote taiteeseen, kuin monella muulla visuaalisella alalla. Tietysti poikkeuksia on, paljonkin. Kuvataiteilijoiden jokaisesta työstä näkyy tapa miten taiteilija maalaa ja pitää pensseliä kädessään. Onko työ yksityiskohtaista tarkkaa hiomista vai ronskia ja holtitonta värien sympatiaa. Nyt opiskelijat ovat säväyttäneet kuvilla naisten haarovälistä ja hiusten käyttämisestä maalauspohjalla. Toiset ovat hempein värein maalattuja hahmoja jotka nousevat kellertävästä liejusta sydän paikallaan, tai huutava hahmo vaaleanpunaisin hiuksin. Taidetta joko inhoaa tai sitä rakastaa.


Viimeisessä huoneessa on visual desing opintolinjan suunnittelemia ja valmistamia graafisia töitä. Erilaisia typografiaharjoituksia, kirjojen kansikuvitusta ja tuotesuunnittelua photoshopin ja illustratorin maailmasta. Huoneessa korostuu kirkas pinkki ja muut raikkaat naiselliset värit.


Kokonaisuutena näyttely on hyvin jäsennelty ja viimeistelty. Vierailijan on helppo lähestyä teoksia ja kiinnostua nuorten uusista ilmaisutavoista.” Opiskelija, Mas10

maanantai 31. tammikuuta 2011

Paasikivi-Opiston 2. keväänodotusnäyttely

Näyttelytiedote:

11.2. – 13.3.2011 Brinkkalan Galleriassa, Turussa, on esillä Paasikivi-Opiston kuvataiteen, valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelijoiden töitä. Opiston monipuolinen visuaalisen alan opetuksen repertuaari on tuottanut taideteoksia aina perinteisestä piirustuksesta digitaalivalokuvauksen kautta sähköisen median sovelluksiin. Opiskelijat ovat tuoneet näytille itselleen tärkeitä teoksia, joten mitään kokoavaa teemaa ei ole edes pyritty luomaan. Yksi näyttelyn tarkoituksista onkin esitellä sitä laajaa ilmaisullista kirjoa, joka teoksissa avautuu. Näyttelyn teokset ovat menneen syyslukukauden ja alkuvuoden aikana valmistuneita.

Paasikivi-Opisto järjesti viime keväänä ensimmäisen Opiston ulkopuolisen näyttelynsä juuri Brinkkalan Galleriassa ja kävijämäärä sekä palaute kertoivat laajasta kiinnostuksesta opiskelijoiden työskentelyyn. Opiskelijoiden kannalta kevätnäyttely on eräänlainen kulminaatiopiste mikä summaa heidän vuoden aikana tekemäänsä työtä ja uskomme, että yleisön kannalta pienen, mutta aktiivisesti toimivan koulun näyttäytyminen osana turkulaista taidekenttää on kulttuuripääkaupunkivuodenkin kannalta kiinnostavaa.

Paasikivi-Opisto on yhden lukuvuoden kestävä vapaan sivistystyön opinahjo, jonka jälkeen useimmat opiskelijat suuntaavat kulttuurin, taiteen ja viestinnän aloille suomen eri ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukuvuoden aikana harjoitetaan visuaalisen ilmaisun taitoja ja tarkennetaan omia mielenkiinnon kohteita. Näyttelyyn valitut teokset heijastelevatkin opiskelijoiden laaja-alaista kiinnostusta visuaalisen kulttuurin eri ilmiöihin. Linjojen opetusohjelmista haetaan potkua taiteen, opetustyön tai vaikka muotoilun opintoihin.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn.
Näyttely on avoinna yleisölle 11.2. – 13.3. välisenä aikana:

ti – pe klo 12 - 19
la – su klo 11 - 17