torstai 9. kesäkuuta 2011

Kesänäyttelyitä

Opistolla on tänä kesänä kaksi kesänäyttelyä, joista toinen HarjattulArt on avoinna kesäkuun loppuun ja toinen, käytävägalleriaan ripustettu kokonaisuus, on avoinna syksyyn asti.

HARJATTULART – PAASIKIVI-OPISTON KESÄNÄYTTELY


Avoinna arkisin, 3.6. – 3.7.2011 klo 10 – 16.

Paasikivi-Opistossa on esillä viiden nuoren Opiston kuvataidelinjalla opiskelleen taiteilijan teoksia. Ensimmäiseen HARJATTULART kesänäyttelyyn on kutsuttu opiston entisiä opiskelijoita, jotka ovat sittemmin jatkaneet opintojaan taiteen ja median aloilla kouluissa ympäri Suomea. Näyttelyssä esiintyvät taiteilijat ovat animaattori Mari aarnio, kuvanveistäjä Henri Ahti, graafinen suunnittelija Johanna Kopra, taidemaalari Sami Korvenrinne ja kuvataiteilija Essi Laurila. Näyttelyn on koonnut kuvataiteen opettaja, kuvataiteilija Eero Merimaa.

Mari Aarnio Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2005 - 06. Opistovuoden jälkeen Aarnio jatkoi taideopintojaan Pekka Halosen akatemiassa erikoistuen kuvanveistoon. Halosen akatemiassa syntyi myös kiinnostus animaatiota kohtaan, jota Aarnio tällä hetkellä opiskelee Turun taideakatemian viestinnän koulutusohjelmassa.

Henri Ahti Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07.Opistovuoden jälkeen Ahti jatkoi opiskelujaan Suomen vanhimmassa taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa, jossa hän erikoistui kuvanveistäjän ammattiin. Kuvanveisto opinnoissaan Ahti tutustui mm. pehmeiden materiaalien ja tekstiilin käyttömahdollisuuksiin. Henri Ahti valmistui kuvataiteilijaksi tänä keväänä ja hänen opinnäytetyönsä “Kelattuja” on esillä Galleria Å.ssa Turussa 19.6

Johanna Kopra Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2008 - 09. Johanna Kopralla on taustallaan lasialan taideopintoja Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja Paasikivi-Opistossa suoritettujen taideopintojen jälkeen hän hakeutui media-assistentti opintoihin samaiseen laitokseen. Toisen opiskeluvuotensa aloittava Johanna Kopra on erikoistunut graafiseen ilmaisuun, mutta työskentelee myös mm. lasin parissa.

Sami korvenrinne Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla 2008 - 09. Opiston jälkeen Korvenrinne hakeutui kuvataiteen opintoihin Kankaanpään taidekouluun, jossa hän aloittaa ensi syksynä kolmannen opintovuotensa. Samin Korvenrinteen taiteen lähtökohdat kumpuavat katutaiteesta ja graffitikulttuurista ja uusimmissa töissään hän käsittelee graffititypografian ja romanttisen maiseman yhdistelmiä. Sami Korvenrinne työskentelee kuvataiteen ohella myös aktiivisesti musiikin parissa.

Essi Laurila Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07. Essi Laurila jatkoi opintojaan Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmassa ja aloittaa viimeisen opiskeluvuotensa ensi syksynä. Laurila on keskittynyt työskentelyssään naiseuden ja seksuaalisuuden teemoihin, mutta tällä hetkellä häntä kiinnostaa julkisen tilan käyttö ja katu-taide. Essi Laurila vaihto-opiskelee tällä hetkellä RMIT - yliopistossa, Melbournessa, Australiassa.


Hylkyjä Laarin pohjalta


Käytävägalleriassa esillä olevassa kuvataiteen katselmuksessa keskitytään ”valmiiden” teosten sijaan luonnoksiin ja harjoitelmiin. Paasikivi-Opiston kuvataidelinjan arkistoon, eli kaikenlaisten laatikoiden ja pussien pohjalle, on kertynyt vuosien varrella suuri määrä opiskelijoiden hylkäämiä tai unohtamia teoksia, luonnoksia ja muuta ”yli jäänyttä” materiaalia. Kun taidetta tehdään oikein tosissaan, niin väistämättömänä sivutulona syntyy luonnoksia ja hahmotelmia, missä ideoita vielä prosessoidaan kohti lopullista muotoaan.

Joitakin aikoja sitten näitä rääppeitä selaillessani huomasin olevani melko ihastunut siihen karuun ja viimeistelemättömään tuntuun, joka näissä hylyissä oli läsnä. Teokset ovat ikään kuin jätettyinä taiteellisen hyväksynnän ulkopuolelle, mikä riisuu niiltä osan klassisesta aurastaan, mutta samalla antaa niille mahdollisuuden toimia jossain välittömämmässä ja ”nopeammassa” maastossa. Katsojalle jätetään ovi auki ajatella teokseen muutoksia omiin mielikuviinsa nojaten. Mikä on riittävästi ja mikä taas liian vähän? Pitäisikö jonnekin lisätä vielä hitunen kelta-okraa tai onko hevosen anatomia riittävästi kohdallaan? Tai syvällisemmin: Mitä tässä nyt oikein on yritetty? Näihin pitäisi sitten löytää jotain vastauksia. Ja jos löytyy, niin voimme kai nöyrästi todeta, että kuva ja katsoja ovat muodostaneet jonkinlaisen keskustelevan suhteen.

Sillankaidetaidetta

Hirvensalon sillankaiteeseen tuotettiin saarilla asuvien ja opiskelevien koululaisten ja opiskelijoiden kanssa valtaisa yhteismaalausprojekti. Maalarit olivat alan harrastajia päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Myös Paasikivi-Opiston opiskelijat kantoivat kortensa kekoon valmistamalla yhteismaalaukseen kuusi paneelia. Työ oli kaiken kaikkiaan mittava ja osallistuvilta opiskelijoilta vaadittiin kykyä sitoutua tavoitehakuiseen projektiin ja yhteistyöhön. Projektin työskentelyaikataulu määritellään osallistuvien opiskelijoiden kanssa.
Saarten Triennaali, mikä?
Saarten Triennaali 2011 on osa kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Triennaali-tapahtumia tulee olemaan koko saariketjulla Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Tapahtumat painottuvat toukokuulle. Tapahtumien järjestämisestä vastaavat saarilla toimivat yhdistykset, koulut, seurakunnat, yhteisöt, kaupungin hallintokunnat ja vapaat ryhmät. Hirvensalo-seura ry on kokonaisuuden vastuuorganisaatio. Lisää tietoä löytyy täältä.






3. ja 4. jakso, pääpiirteittäin, nopeasti katsottuna, liian myöhään päivitettynä

3. jakson sisällöt koostuivat videotaiteen ja digitaalisen taiteen kursseista, sekä laajemmasta, Tulevaisuustyöpaja–nimisestä osiosta. Videotaide ja DigiArt kurssit ovat osa taiteen uudet mediat kurssikokonaisuutta, jossa näytetään valoa kuvataiteen kentälle 60-luvulta lähtien nousseille uusille teknologioille.  Kamerat ja tietokoneet ovat työskentelyvälineinä hyvin erilaisia kuin kynät ja pensselit, mutta perusvaateena on yhtäläisesti välineen luova käyttö. Kurssien tarkoituksena ei olekaan propagoida videotaidetta tai digitaalista taidetta sinänsä, vaan uusien välinealuevaltausten kautta hahmottaa uudenlaisia mahdollisuuksia käsitellä luovaa prosessia.
Katariinan bussi. Tästä muotoutui myöhemmin animaatio.
Tulevaisuustyöpajan kantavana ideana oli tehdä tilaa ennakkotehtävien varalle ja mahdollistaa vapaamuotoisempi työskentelytila. Helmi- maaliskuu on ennakkotehtävien työstöaikaa ja mikäli veri vetää taideopintoihin päin, pitää se käyttää harkitusti ja työntäyteisesti. Kävimme vierailulla Turun Piirustuskoulussa, missä grafiikanopettaja Laura Miettinen esitteli mahtavalla omistautuneisuudella Suomen vanhimman taidekoulun nykyisiä linjoja. Taidekorkeakouluun tutustuminen ja opiskelijoiden työskentelyn omakohtainen havainnointi loivat sopivaa painetta ja näyttämisen halua itse kunkin hakutöitä varten.

Tehtävänannot ovat joskus kovin monimerkityksellisiä.

Kaiken edellisen ohessa limitimme opintojen päivärytmiin myös pienen kuvanveistonkurssin, jonka aikana tutustuimme muovailun, muotittamisen ja valamisen ihmeellisyyksiin, toteutimme ympäristö-/ yhteisötaideprojektin Latviassa, josta raportti alempana, harjoittelimme linoleikkausgrafiikkaa ja työstimme portfoliota. Tulevien pääsykokeiden varalle järjestettiin piirtämisen intensiivikurssi, jonka pääpaino oli kokonaisuudessaan elävänmallin piirtämisessä. Ja jos joku vielä tämän jälkeen koki halua työskentelyyn niin järjestimme myös mahdollisuuden osallistua Saarten triennaalin jättimäiseen maalausprojektiin.
Kuvanveiston mallina oli oma käsi. Tässä kipsiin valettu, vielä hiomaton teos.
Mallitutkielmia