torstai 22. elokuuta 2013
Saatanan kahviretki
Viime keväänä vedimme pilottikurssin stop motion animaatiotekniikasta. Tutustuimme media assistentti opiskelijoiden kanssa Dragon Frame nimiseen softaan, joka mahdollistaa animaation tekemisen suoraan kamerasta koneeseen. Animaatiossahan saadaan palikat liikkumaan ottamalla peräkkäisiä kuvia, joiden välillä kuvattavaa kohdetta liikutetaan pikkuisen. Sitten kun otokset toistetaan peräjälkeen kohde näyttää liikkuvan. Työmäärä on lyhyenkin videon kanssa mittava, mutta lopputulos on palkitseva.
Saatanan kahviretki on Elmon ja Saskan projekti. Paasikivi-Opiston Meatsta löytyy vielä pari animaatiota lisää.
torstai 15. elokuuta 2013
Kuvataidelinjan blogi elävöityy tauon jälkeen.
Parin vuoden mittaisen luovan blogitauon jälkeen allekirjoittanut uskaltautuu jälleen sorvin äärelle kirjoittelemaan huomioita Paasikivi-Opiston kuvataiteen opinnoista. Kuvataidelinjan toiminta on jatkunut pääpiirteittäin samanlaisena kuin ennenkin. Viilausta opetussuunnitelmiin on tehty sieltä täältä, mutta pääpaino on ollut, niin kuin meillä on tapana, opiskelijalähtöisessä luovuuden ja erilaisten ilmaisukeinojen haltuunottamisessa. Myös allekirjoittanut on opetustöidensä ohella ollut aktiivinen. Olen tehnyt julkista taidetta ja osallistunut näyttelyihin Suomessa ja jopa Kölnissä asti. Myös maisterintutkinto Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tuli vihdoin valmiiksi.
Tulevan syyslukukauden painopisteet ovat piirtämisessä ja maalauksessa niihin liittyvine teoriaosuuksineen. Kiinnostuksella odottelen uusia tekijöitä paikalle.
![]() |
| Ilmarin tussipiirros: Täydellinen ihminen, 2012 |
torstai 9. kesäkuuta 2011
Kesänäyttelyitä
Opistolla on tänä kesänä kaksi kesänäyttelyä, joista toinen HarjattulArt on avoinna kesäkuun loppuun ja toinen, käytävägalleriaan ripustettu kokonaisuus, on avoinna syksyyn asti.
HARJATTULART – PAASIKIVI-OPISTON KESÄNÄYTTELY
Avoinna arkisin, 3.6. – 3.7.2011 klo 10 – 16.
Paasikivi-Opistossa on esillä viiden nuoren Opiston kuvataidelinjalla opiskelleen taiteilijan teoksia. Ensimmäiseen HARJATTULART kesänäyttelyyn on kutsuttu opiston entisiä opiskelijoita, jotka ovat sittemmin jatkaneet opintojaan taiteen ja median aloilla kouluissa ympäri Suomea. Näyttelyssä esiintyvät taiteilijat ovat animaattori Mari aarnio, kuvanveistäjä Henri Ahti, graafinen suunnittelija Johanna Kopra, taidemaalari Sami Korvenrinne ja kuvataiteilija Essi Laurila. Näyttelyn on koonnut kuvataiteen opettaja, kuvataiteilija Eero Merimaa.
Mari Aarnio Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2005 - 06. Opistovuoden jälkeen Aarnio jatkoi taideopintojaan Pekka Halosen akatemiassa erikoistuen kuvanveistoon. Halosen akatemiassa syntyi myös kiinnostus animaatiota kohtaan, jota Aarnio tällä hetkellä opiskelee Turun taideakatemian viestinnän koulutusohjelmassa.
Henri Ahti Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07.Opistovuoden jälkeen Ahti jatkoi opiskelujaan Suomen vanhimmassa taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa, jossa hän erikoistui kuvanveistäjän ammattiin. Kuvanveisto opinnoissaan Ahti tutustui mm. pehmeiden materiaalien ja tekstiilin käyttömahdollisuuksiin. Henri Ahti valmistui kuvataiteilijaksi tänä keväänä ja hänen opinnäytetyönsä “Kelattuja” on esillä Galleria Å.ssa Turussa 19.6
Johanna Kopra Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2008 - 09. Johanna Kopralla on taustallaan lasialan taideopintoja Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja Paasikivi-Opistossa suoritettujen taideopintojen jälkeen hän hakeutui media-assistentti opintoihin samaiseen laitokseen. Toisen opiskeluvuotensa aloittava Johanna Kopra on erikoistunut graafiseen ilmaisuun, mutta työskentelee myös mm. lasin parissa.
Sami korvenrinne Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla 2008 - 09. Opiston jälkeen Korvenrinne hakeutui kuvataiteen opintoihin Kankaanpään taidekouluun, jossa hän aloittaa ensi syksynä kolmannen opintovuotensa. Samin Korvenrinteen taiteen lähtökohdat kumpuavat katutaiteesta ja graffitikulttuurista ja uusimmissa töissään hän käsittelee graffititypografian ja romanttisen maiseman yhdistelmiä. Sami Korvenrinne työskentelee kuvataiteen ohella myös aktiivisesti musiikin parissa.
Essi Laurila Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07. Essi Laurila jatkoi opintojaan Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmassa ja aloittaa viimeisen opiskeluvuotensa ensi syksynä. Laurila on keskittynyt työskentelyssään naiseuden ja seksuaalisuuden teemoihin, mutta tällä hetkellä häntä kiinnostaa julkisen tilan käyttö ja katu-taide. Essi Laurila vaihto-opiskelee tällä hetkellä RMIT - yliopistossa, Melbournessa, Australiassa.
Käytävägalleriassa esillä olevassa kuvataiteen katselmuksessa keskitytään ”valmiiden” teosten sijaan luonnoksiin ja harjoitelmiin. Paasikivi-Opiston kuvataidelinjan arkistoon, eli kaikenlaisten laatikoiden ja pussien pohjalle, on kertynyt vuosien varrella suuri määrä opiskelijoiden hylkäämiä tai unohtamia teoksia, luonnoksia ja muuta ”yli jäänyttä” materiaalia. Kun taidetta tehdään oikein tosissaan, niin väistämättömänä sivutulona syntyy luonnoksia ja hahmotelmia, missä ideoita vielä prosessoidaan kohti lopullista muotoaan.
Joitakin aikoja sitten näitä rääppeitä selaillessani huomasin olevani melko ihastunut siihen karuun ja viimeistelemättömään tuntuun, joka näissä hylyissä oli läsnä. Teokset ovat ikään kuin jätettyinä taiteellisen hyväksynnän ulkopuolelle, mikä riisuu niiltä osan klassisesta aurastaan, mutta samalla antaa niille mahdollisuuden toimia jossain välittömämmässä ja ”nopeammassa” maastossa. Katsojalle jätetään ovi auki ajatella teokseen muutoksia omiin mielikuviinsa nojaten. Mikä on riittävästi ja mikä taas liian vähän? Pitäisikö jonnekin lisätä vielä hitunen kelta-okraa tai onko hevosen anatomia riittävästi kohdallaan? Tai syvällisemmin: Mitä tässä nyt oikein on yritetty? Näihin pitäisi sitten löytää jotain vastauksia. Ja jos löytyy, niin voimme kai nöyrästi todeta, että kuva ja katsoja ovat muodostaneet jonkinlaisen keskustelevan suhteen.
HARJATTULART – PAASIKIVI-OPISTON KESÄNÄYTTELY
Avoinna arkisin, 3.6. – 3.7.2011 klo 10 – 16.
Paasikivi-Opistossa on esillä viiden nuoren Opiston kuvataidelinjalla opiskelleen taiteilijan teoksia. Ensimmäiseen HARJATTULART kesänäyttelyyn on kutsuttu opiston entisiä opiskelijoita, jotka ovat sittemmin jatkaneet opintojaan taiteen ja median aloilla kouluissa ympäri Suomea. Näyttelyssä esiintyvät taiteilijat ovat animaattori Mari aarnio, kuvanveistäjä Henri Ahti, graafinen suunnittelija Johanna Kopra, taidemaalari Sami Korvenrinne ja kuvataiteilija Essi Laurila. Näyttelyn on koonnut kuvataiteen opettaja, kuvataiteilija Eero Merimaa.
Mari Aarnio Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2005 - 06. Opistovuoden jälkeen Aarnio jatkoi taideopintojaan Pekka Halosen akatemiassa erikoistuen kuvanveistoon. Halosen akatemiassa syntyi myös kiinnostus animaatiota kohtaan, jota Aarnio tällä hetkellä opiskelee Turun taideakatemian viestinnän koulutusohjelmassa.
Henri Ahti Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07.Opistovuoden jälkeen Ahti jatkoi opiskelujaan Suomen vanhimmassa taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa, jossa hän erikoistui kuvanveistäjän ammattiin. Kuvanveisto opinnoissaan Ahti tutustui mm. pehmeiden materiaalien ja tekstiilin käyttömahdollisuuksiin. Henri Ahti valmistui kuvataiteilijaksi tänä keväänä ja hänen opinnäytetyönsä “Kelattuja” on esillä Galleria Å.ssa Turussa 19.6
Johanna Kopra Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2008 - 09. Johanna Kopralla on taustallaan lasialan taideopintoja Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja Paasikivi-Opistossa suoritettujen taideopintojen jälkeen hän hakeutui media-assistentti opintoihin samaiseen laitokseen. Toisen opiskeluvuotensa aloittava Johanna Kopra on erikoistunut graafiseen ilmaisuun, mutta työskentelee myös mm. lasin parissa.
Sami korvenrinne Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla 2008 - 09. Opiston jälkeen Korvenrinne hakeutui kuvataiteen opintoihin Kankaanpään taidekouluun, jossa hän aloittaa ensi syksynä kolmannen opintovuotensa. Samin Korvenrinteen taiteen lähtökohdat kumpuavat katutaiteesta ja graffitikulttuurista ja uusimmissa töissään hän käsittelee graffititypografian ja romanttisen maiseman yhdistelmiä. Sami Korvenrinne työskentelee kuvataiteen ohella myös aktiivisesti musiikin parissa.
Essi Laurila Opiskeli Paasikivi-Opiston kuvataidelinjalla lukuvuoden 2006 - 07. Essi Laurila jatkoi opintojaan Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmassa ja aloittaa viimeisen opiskeluvuotensa ensi syksynä. Laurila on keskittynyt työskentelyssään naiseuden ja seksuaalisuuden teemoihin, mutta tällä hetkellä häntä kiinnostaa julkisen tilan käyttö ja katu-taide. Essi Laurila vaihto-opiskelee tällä hetkellä RMIT - yliopistossa, Melbournessa, Australiassa.
Hylkyjä Laarin pohjalta
Käytävägalleriassa esillä olevassa kuvataiteen katselmuksessa keskitytään ”valmiiden” teosten sijaan luonnoksiin ja harjoitelmiin. Paasikivi-Opiston kuvataidelinjan arkistoon, eli kaikenlaisten laatikoiden ja pussien pohjalle, on kertynyt vuosien varrella suuri määrä opiskelijoiden hylkäämiä tai unohtamia teoksia, luonnoksia ja muuta ”yli jäänyttä” materiaalia. Kun taidetta tehdään oikein tosissaan, niin väistämättömänä sivutulona syntyy luonnoksia ja hahmotelmia, missä ideoita vielä prosessoidaan kohti lopullista muotoaan.
Joitakin aikoja sitten näitä rääppeitä selaillessani huomasin olevani melko ihastunut siihen karuun ja viimeistelemättömään tuntuun, joka näissä hylyissä oli läsnä. Teokset ovat ikään kuin jätettyinä taiteellisen hyväksynnän ulkopuolelle, mikä riisuu niiltä osan klassisesta aurastaan, mutta samalla antaa niille mahdollisuuden toimia jossain välittömämmässä ja ”nopeammassa” maastossa. Katsojalle jätetään ovi auki ajatella teokseen muutoksia omiin mielikuviinsa nojaten. Mikä on riittävästi ja mikä taas liian vähän? Pitäisikö jonnekin lisätä vielä hitunen kelta-okraa tai onko hevosen anatomia riittävästi kohdallaan? Tai syvällisemmin: Mitä tässä nyt oikein on yritetty? Näihin pitäisi sitten löytää jotain vastauksia. Ja jos löytyy, niin voimme kai nöyrästi todeta, että kuva ja katsoja ovat muodostaneet jonkinlaisen keskustelevan suhteen.
Sillankaidetaidetta
Hirvensalon sillankaiteeseen tuotettiin saarilla asuvien ja opiskelevien koululaisten ja opiskelijoiden kanssa valtaisa yhteismaalausprojekti. Maalarit olivat alan harrastajia päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Myös Paasikivi-Opiston opiskelijat kantoivat kortensa kekoon valmistamalla yhteismaalaukseen kuusi paneelia. Työ oli kaiken kaikkiaan mittava ja osallistuvilta opiskelijoilta vaadittiin kykyä sitoutua tavoitehakuiseen projektiin ja yhteistyöhön. Projektin työskentelyaikataulu määritellään osallistuvien opiskelijoiden kanssa.
Saarten Triennaali, mikä?
Saarten Triennaali 2011 on osa kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Triennaali-tapahtumia tulee olemaan koko saariketjulla Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Tapahtumat painottuvat toukokuulle. Tapahtumien järjestämisestä vastaavat saarilla toimivat yhdistykset, koulut, seurakunnat, yhteisöt, kaupungin hallintokunnat ja vapaat ryhmät. Hirvensalo-seura ry on kokonaisuuden vastuuorganisaatio. Lisää tietoä löytyy täältä.
Saarten Triennaali, mikä?
Saarten Triennaali 2011 on osa kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Triennaali-tapahtumia tulee olemaan koko saariketjulla Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Tapahtumat painottuvat toukokuulle. Tapahtumien järjestämisestä vastaavat saarilla toimivat yhdistykset, koulut, seurakunnat, yhteisöt, kaupungin hallintokunnat ja vapaat ryhmät. Hirvensalo-seura ry on kokonaisuuden vastuuorganisaatio. Lisää tietoä löytyy täältä.
3. ja 4. jakso, pääpiirteittäin, nopeasti katsottuna, liian myöhään päivitettynä
3. jakson sisällöt koostuivat videotaiteen ja digitaalisen taiteen kursseista, sekä laajemmasta, Tulevaisuustyöpaja–nimisestä osiosta. Videotaide ja DigiArt kurssit ovat osa taiteen uudet mediat kurssikokonaisuutta, jossa näytetään valoa kuvataiteen kentälle 60-luvulta lähtien nousseille uusille teknologioille. Kamerat ja tietokoneet ovat työskentelyvälineinä hyvin erilaisia kuin kynät ja pensselit, mutta perusvaateena on yhtäläisesti välineen luova käyttö. Kurssien tarkoituksena ei olekaan propagoida videotaidetta tai digitaalista taidetta sinänsä, vaan uusien välinealuevaltausten kautta hahmottaa uudenlaisia mahdollisuuksia käsitellä luovaa prosessia.
![]() |
| Katariinan bussi. Tästä muotoutui myöhemmin animaatio. |
Tulevaisuustyöpajan kantavana ideana oli tehdä tilaa ennakkotehtävien varalle ja mahdollistaa vapaamuotoisempi työskentelytila. Helmi- maaliskuu on ennakkotehtävien työstöaikaa ja mikäli veri vetää taideopintoihin päin, pitää se käyttää harkitusti ja työntäyteisesti. Kävimme vierailulla Turun Piirustuskoulussa, missä grafiikanopettaja Laura Miettinen esitteli mahtavalla omistautuneisuudella Suomen vanhimman taidekoulun nykyisiä linjoja. Taidekorkeakouluun tutustuminen ja opiskelijoiden työskentelyn omakohtainen havainnointi loivat sopivaa painetta ja näyttämisen halua itse kunkin hakutöitä varten.
| Tehtävänannot ovat joskus kovin monimerkityksellisiä. |
Kaiken edellisen ohessa limitimme opintojen päivärytmiin myös pienen kuvanveistonkurssin, jonka aikana tutustuimme muovailun, muotittamisen ja valamisen ihmeellisyyksiin, toteutimme ympäristö-/ yhteisötaideprojektin Latviassa, josta raportti alempana, harjoittelimme linoleikkausgrafiikkaa ja työstimme portfoliota. Tulevien pääsykokeiden varalle järjestettiin piirtämisen intensiivikurssi, jonka pääpaino oli kokonaisuudessaan elävänmallin piirtämisessä. Ja jos joku vielä tämän jälkeen koki halua työskentelyyn niin järjestimme myös mahdollisuuden osallistua Saarten triennaalin jättimäiseen maalausprojektiin.
| Kuvanveiston mallina oli oma käsi. Tässä kipsiin valettu, vielä hiomaton teos. |
![]() |
| Mallitutkielmia |
maanantai 16. toukokuuta 2011
International Workshop Studies - Baltic Art Laboratory
Paasikivi-Opisto, kuvataidelinja 2010 - 2011
Janis Rozenthal Art Highschool, 3rd year students
Maaliskuun viimeisellä viikolla Paasikivi-Opiston kuvataidelinjan opiskelijat työskentelivät Riikalaisessa Janis Rozenthal taidekoulussa ympäristö-/ yhteisötaideprojektin parissa. Projekti toteutettiin yhteistyönä koulun opiskelijoiden kanssa. Työpajan päämääränä oli saavuttaa niin visuaalista, kuin kielellistä vuorovaikutusta Itämeri teeman ympäriltä. Itämerta tuli käsitellä muun muassa historian, modernin ekonomian, ekologian tai geopolitiikan näkökulmista. Tai vaihtoehtoisesti, työpajan yhteisöllisen luonteen hengessä, Itämeri voitiin ajatella myös subjektiiviselta kannalta välittävänä tekijänä eri kulttuurien välillä. Opiskelijat käsittelivät yllämainittuja teemoja keskustelun, yhteisen työskentelyn ja työesitysten kautta. Työpajan pääasiallinen polttopiste sijaitsi prosessin käsittelyssä pikemminkin kuin lopputuloksen arvioinnissa.
ensisijaiset tavoitteet olivat:
- oppia ymmärtämään yhteisöllisiä työmetodeja
- kontaktien solmiminen
- oppia käsitteellistä ajattelua
- pystyä työskentelemään tiukkojen aikataulujen puitteissa
- yhdistellä ekologisia, sosiaalisia ja poliittisia teemoja taiteelliseen työskentelyyn
Opiskelijat jaettiin neljään ryhmään joissa kussakin työskenteli opiskelijoita molemmista osallistuneista kouluista. Ryhmäkoko oli kuudesta kahdeksaan. Taiteellisen työskentelyn menetelmiä ei rajoitettu mihinkään tiettyyn välineeseen, vaan opiskelijoiden tuli löytää ryhmälle sovelias työskentelymetodi ja sopiva aikataulu keskustelun kautta. Ainoana rajoittavana tekijänä oli ohjeistus tuottaa taideteos yhteisöllisen työskentelyn kautta.
AV – opettaja Tommi Siivonen teki matkakertomuksen jota voit tarkastella täällä.
Janis Rozenthal Art Highschool, 3rd year students
Maaliskuun viimeisellä viikolla Paasikivi-Opiston kuvataidelinjan opiskelijat työskentelivät Riikalaisessa Janis Rozenthal taidekoulussa ympäristö-/ yhteisötaideprojektin parissa. Projekti toteutettiin yhteistyönä koulun opiskelijoiden kanssa. Työpajan päämääränä oli saavuttaa niin visuaalista, kuin kielellistä vuorovaikutusta Itämeri teeman ympäriltä. Itämerta tuli käsitellä muun muassa historian, modernin ekonomian, ekologian tai geopolitiikan näkökulmista. Tai vaihtoehtoisesti, työpajan yhteisöllisen luonteen hengessä, Itämeri voitiin ajatella myös subjektiiviselta kannalta välittävänä tekijänä eri kulttuurien välillä. Opiskelijat käsittelivät yllämainittuja teemoja keskustelun, yhteisen työskentelyn ja työesitysten kautta. Työpajan pääasiallinen polttopiste sijaitsi prosessin käsittelyssä pikemminkin kuin lopputuloksen arvioinnissa.
| Projektin pohjustusta ja keskustelua |
ensisijaiset tavoitteet olivat:
- oppia ymmärtämään yhteisöllisiä työmetodeja
- kontaktien solmiminen
- oppia käsitteellistä ajattelua
- pystyä työskentelemään tiukkojen aikataulujen puitteissa
- yhdistellä ekologisia, sosiaalisia ja poliittisia teemoja taiteelliseen työskentelyyn
| Tässä katsellaan materiaalinkeruureissun tuloksia; meri oli huuhtonut rantaan kaikenlaista... |
Opiskelijat jaettiin neljään ryhmään joissa kussakin työskenteli opiskelijoita molemmista osallistuneista kouluista. Ryhmäkoko oli kuudesta kahdeksaan. Taiteellisen työskentelyn menetelmiä ei rajoitettu mihinkään tiettyyn välineeseen, vaan opiskelijoiden tuli löytää ryhmälle sovelias työskentelymetodi ja sopiva aikataulu keskustelun kautta. Ainoana rajoittavana tekijänä oli ohjeistus tuottaa taideteos yhteisöllisen työskentelyn kautta.
| Teosten esittelytilaisuudessa valmiit projektit installoitiin koulun juhlasaliin. |
AV – opettaja Tommi Siivonen teki matkakertomuksen jota voit tarkastella täällä.
torstai 17. maaliskuuta 2011
Keväänodotusnäyttely. Miten meni?
Opiston keväänodotusnäyttelyn vierailijoiden lukumäärä nousi noin 500 henkilöön, mikä on Turun kokoisessa kaupungissa gallerianäyttelylle aivan hyvä tulos. Kulttuurikeskuksen johtaja Altti Lukola arvioi julmien pakkaskelien hieman vähentäneen kävijämäärää, mikä on aivan ymmärrettävää; kuka nyt varta vasten lähtee sunnuntaikävelylle -20 asteen pakkaseen. Vaikka vierailijoita saapuikin edellisvuotta runsaammin, jäi mediahuomio valitettavasti hieman pienemmäksi. Åbo underrättelser kirjoitti pienen jutun näyttelystä ja Turun Sanomien Treffi -liite julkaisi näyttelykalenterissaan hienon kuvan Anniina Mäen maalauksesta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta näyttelyn onnistuneen hyvin niin valmistelujen kuin taiteellisen tasonkin puolesta.
Ohessa pari kriittistä arviota näyttelystä Media-assistentti opiskelijoiden toimesta:
”Valokuva huoneessa oli erittäin kauniita kuvia. Ne olivat todella aistikkaita ja erittäin herkullisia värejä. Erityisesti tykkäsin kuvasarjasta, jossa oli musta tausta, oranssi tukkainen nainen, jolla oli punainen liehuva asu ja kauniit meikit. Kuvasarjan nimi muistaakseni oli liekki. Kuvassa oli niin kaunis kontrasti mustan, oranssin ja punaisen kanssa, että se viehättää minua. Toinen kuva mistä tykkäsin todella paljon oli smirnoff vodka kuva, jossa vodkaa kaatuu lasiin. Kuva on niin herkullinen, että sitä katsoessa tuli itsellenikin jano. Se oli todella kaunis mainoskuvaksi. Kyseessä olevan kuvan saisi ihan hyvin lehtien mainoksiin tai julisteisiin.
Siirryimme valokuvahuoneesta kuvataidehuoneeseen, jossa oli erikoisia maalauksia. Mieleenpainuvin työ oli ”vilauttelija”-niminen työ. Se oli humoristinen ja sai minut hämmentyneenä nauramaan. Hienointa kuvassa oli läiske alhaalla, niin kuin nainen hyppäisi ja ”öljy” tulisi jalkojen mukana samalla kun hame nousee liian ylös. Yleisesti kuvataiteen töistä en juuri pitänyt. Jotkut työt olivat tökeröitä ja tuntui, että itse tekisin paremman jos alkaisin tekemään.
Keskusteltuamme kuvataiteen töistä siiryyimme visual design´ien huoneeseen, jossa oli värikkäitä kirjankansikuvia. Hienoin mielestäni oli heti ovesta tullessa sisälle vasemmalla oleva vaalea naisen kuva, joka oli ihan kuin maalaus. Se oli jotenkin niin herkkä ja kaunis. Laittaisin sen omalle seinälleni. Kirjankansikuvista komein oli jokin jännityskirjankannet. Siinä oli kaasunaamarissa oleva mies ja värityksenä oli mustaa ja punaista. Väritys oli todella dramaattinen. Taka kannessa oli verkkoaita, jonka takana oli jotain mikä teki mieli mennä ottamaan selvää ja lukea kirja. Näytillä oli myös muita kauniita kuvituksia.
Näistä saikin inspiraation pistää paremmaksi koulussa, kun jotain vastaavanlaisia töitä tulee eteen tehtäväksi.” Opiskelija, Mas10
Ja toinen:
”Joka vuosi Paasikivi-Opistossa opiskelee iso määrä nuoria lahjakkaita visuaalisen alan osaajia. Paasikivi-Opisto tarjoaa kaiken ikäisille ihmisille mahdollisuuden kehittää taitojaan itseänsä, tulevia opintoja tai työpaikkaa varten. Vuoden sisällä he oppivat perusasioita alalta, jonka he ovat valinneet ja syventyvät omiin vahvuuksiinsa. Opistossa on valittavina valokuvauksen, kuvataiteen ja visual designin opintolinjat. Sekä mediajournalismin opintolinja ja kolmen vuoden audiovisuaalinen perustutkinto. POK_[2] näyttely on Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden 2. keväänodotusnäyttely, jonka he ovat järjestäneet Brinkkalan galleriaan Turun Vanhalle Suurtorille.
Näyttelytila koostuu kolmesta eri huoneesta, joihin eri alat ovat jakaantuneet. Ensimmäisessä huoneessa on valokuvausta opiskelevien teoksia. Viime vuonna Paasikivi-Opistossa aloitti ensimmäistä kertaa kaksi valokuvauksen opintolinjaa suuren hakijamäärän vuoksi, näyttelytilassa on siis hyvin suuri määrä valokuvia ja hyvinkin erilaisia toisistaan. Tila on avara ja antaa katsojalle tilan liikkua ja keskittyä vain yhteen kuvaan kerrallaan. Valokuvat on selvästi jakaantuneet mainosmaisiin ja keikkakuviin tai taiteellisempiin, luovempiin kuviin. Teoksista on helppoa löytää ne, jotka eniten itseä miellyttää.
Toisessa, keskimmäisessä huoneessa on kuvataiteen opintolinjan tuotoksia menneen lukuvuoden ajalta. Olen itse opiskellut kuvataidetta Paasikivi-Opistossa vuonna 2008, joten odotin mielenkiinnolla ja henkilökohtaisella mieltymyksellä millaisista asioista opiskelijat olivat nyt inspiroituneet. Eikä teoksien näkeminen ollut lainkaan pettymys, vaikka huoneesta huokuu selvästi tyttövalta. Kuvataiteilijoilla on mielestäni aina erilainen ote taiteeseen, kuin monella muulla visuaalisella alalla. Tietysti poikkeuksia on, paljonkin. Kuvataiteilijoiden jokaisesta työstä näkyy tapa miten taiteilija maalaa ja pitää pensseliä kädessään. Onko työ yksityiskohtaista tarkkaa hiomista vai ronskia ja holtitonta värien sympatiaa. Nyt opiskelijat ovat säväyttäneet kuvilla naisten haarovälistä ja hiusten käyttämisestä maalauspohjalla. Toiset ovat hempein värein maalattuja hahmoja jotka nousevat kellertävästä liejusta sydän paikallaan, tai huutava hahmo vaaleanpunaisin hiuksin. Taidetta joko inhoaa tai sitä rakastaa.
Viimeisessä huoneessa on visual desing opintolinjan suunnittelemia ja valmistamia graafisia töitä. Erilaisia typografiaharjoituksia, kirjojen kansikuvitusta ja tuotesuunnittelua photoshopin ja illustratorin maailmasta. Huoneessa korostuu kirkas pinkki ja muut raikkaat naiselliset värit.
Kokonaisuutena näyttely on hyvin jäsennelty ja viimeistelty. Vierailijan on helppo lähestyä teoksia ja kiinnostua nuorten uusista ilmaisutavoista.” Opiskelija, Mas10
| Anniina Mäki: Untitled |
”Valokuva huoneessa oli erittäin kauniita kuvia. Ne olivat todella aistikkaita ja erittäin herkullisia värejä. Erityisesti tykkäsin kuvasarjasta, jossa oli musta tausta, oranssi tukkainen nainen, jolla oli punainen liehuva asu ja kauniit meikit. Kuvasarjan nimi muistaakseni oli liekki. Kuvassa oli niin kaunis kontrasti mustan, oranssin ja punaisen kanssa, että se viehättää minua. Toinen kuva mistä tykkäsin todella paljon oli smirnoff vodka kuva, jossa vodkaa kaatuu lasiin. Kuva on niin herkullinen, että sitä katsoessa tuli itsellenikin jano. Se oli todella kaunis mainoskuvaksi. Kyseessä olevan kuvan saisi ihan hyvin lehtien mainoksiin tai julisteisiin.
Siirryimme valokuvahuoneesta kuvataidehuoneeseen, jossa oli erikoisia maalauksia. Mieleenpainuvin työ oli ”vilauttelija”-niminen työ. Se oli humoristinen ja sai minut hämmentyneenä nauramaan. Hienointa kuvassa oli läiske alhaalla, niin kuin nainen hyppäisi ja ”öljy” tulisi jalkojen mukana samalla kun hame nousee liian ylös. Yleisesti kuvataiteen töistä en juuri pitänyt. Jotkut työt olivat tökeröitä ja tuntui, että itse tekisin paremman jos alkaisin tekemään.
Keskusteltuamme kuvataiteen töistä siiryyimme visual design´ien huoneeseen, jossa oli värikkäitä kirjankansikuvia. Hienoin mielestäni oli heti ovesta tullessa sisälle vasemmalla oleva vaalea naisen kuva, joka oli ihan kuin maalaus. Se oli jotenkin niin herkkä ja kaunis. Laittaisin sen omalle seinälleni. Kirjankansikuvista komein oli jokin jännityskirjankannet. Siinä oli kaasunaamarissa oleva mies ja värityksenä oli mustaa ja punaista. Väritys oli todella dramaattinen. Taka kannessa oli verkkoaita, jonka takana oli jotain mikä teki mieli mennä ottamaan selvää ja lukea kirja. Näytillä oli myös muita kauniita kuvituksia.
Näistä saikin inspiraation pistää paremmaksi koulussa, kun jotain vastaavanlaisia töitä tulee eteen tehtäväksi.” Opiskelija, Mas10
Ja toinen:
”Joka vuosi Paasikivi-Opistossa opiskelee iso määrä nuoria lahjakkaita visuaalisen alan osaajia. Paasikivi-Opisto tarjoaa kaiken ikäisille ihmisille mahdollisuuden kehittää taitojaan itseänsä, tulevia opintoja tai työpaikkaa varten. Vuoden sisällä he oppivat perusasioita alalta, jonka he ovat valinneet ja syventyvät omiin vahvuuksiinsa. Opistossa on valittavina valokuvauksen, kuvataiteen ja visual designin opintolinjat. Sekä mediajournalismin opintolinja ja kolmen vuoden audiovisuaalinen perustutkinto. POK_[2] näyttely on Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden 2. keväänodotusnäyttely, jonka he ovat järjestäneet Brinkkalan galleriaan Turun Vanhalle Suurtorille.
Näyttelytila koostuu kolmesta eri huoneesta, joihin eri alat ovat jakaantuneet. Ensimmäisessä huoneessa on valokuvausta opiskelevien teoksia. Viime vuonna Paasikivi-Opistossa aloitti ensimmäistä kertaa kaksi valokuvauksen opintolinjaa suuren hakijamäärän vuoksi, näyttelytilassa on siis hyvin suuri määrä valokuvia ja hyvinkin erilaisia toisistaan. Tila on avara ja antaa katsojalle tilan liikkua ja keskittyä vain yhteen kuvaan kerrallaan. Valokuvat on selvästi jakaantuneet mainosmaisiin ja keikkakuviin tai taiteellisempiin, luovempiin kuviin. Teoksista on helppoa löytää ne, jotka eniten itseä miellyttää.
Toisessa, keskimmäisessä huoneessa on kuvataiteen opintolinjan tuotoksia menneen lukuvuoden ajalta. Olen itse opiskellut kuvataidetta Paasikivi-Opistossa vuonna 2008, joten odotin mielenkiinnolla ja henkilökohtaisella mieltymyksellä millaisista asioista opiskelijat olivat nyt inspiroituneet. Eikä teoksien näkeminen ollut lainkaan pettymys, vaikka huoneesta huokuu selvästi tyttövalta. Kuvataiteilijoilla on mielestäni aina erilainen ote taiteeseen, kuin monella muulla visuaalisella alalla. Tietysti poikkeuksia on, paljonkin. Kuvataiteilijoiden jokaisesta työstä näkyy tapa miten taiteilija maalaa ja pitää pensseliä kädessään. Onko työ yksityiskohtaista tarkkaa hiomista vai ronskia ja holtitonta värien sympatiaa. Nyt opiskelijat ovat säväyttäneet kuvilla naisten haarovälistä ja hiusten käyttämisestä maalauspohjalla. Toiset ovat hempein värein maalattuja hahmoja jotka nousevat kellertävästä liejusta sydän paikallaan, tai huutava hahmo vaaleanpunaisin hiuksin. Taidetta joko inhoaa tai sitä rakastaa.
Viimeisessä huoneessa on visual desing opintolinjan suunnittelemia ja valmistamia graafisia töitä. Erilaisia typografiaharjoituksia, kirjojen kansikuvitusta ja tuotesuunnittelua photoshopin ja illustratorin maailmasta. Huoneessa korostuu kirkas pinkki ja muut raikkaat naiselliset värit.
Kokonaisuutena näyttely on hyvin jäsennelty ja viimeistelty. Vierailijan on helppo lähestyä teoksia ja kiinnostua nuorten uusista ilmaisutavoista.” Opiskelija, Mas10
maanantai 31. tammikuuta 2011
Paasikivi-Opiston 2. keväänodotusnäyttely
Näyttelytiedote:
11.2. – 13.3.2011 Brinkkalan Galleriassa, Turussa, on esillä Paasikivi-Opiston kuvataiteen, valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelijoiden töitä. Opiston monipuolinen visuaalisen alan opetuksen repertuaari on tuottanut taideteoksia aina perinteisestä piirustuksesta digitaalivalokuvauksen kautta sähköisen median sovelluksiin. Opiskelijat ovat tuoneet näytille itselleen tärkeitä teoksia, joten mitään kokoavaa teemaa ei ole edes pyritty luomaan. Yksi näyttelyn tarkoituksista onkin esitellä sitä laajaa ilmaisullista kirjoa, joka teoksissa avautuu. Näyttelyn teokset ovat menneen syyslukukauden ja alkuvuoden aikana valmistuneita.
Paasikivi-Opisto järjesti viime keväänä ensimmäisen Opiston ulkopuolisen näyttelynsä juuri Brinkkalan Galleriassa ja kävijämäärä sekä palaute kertoivat laajasta kiinnostuksesta opiskelijoiden työskentelyyn. Opiskelijoiden kannalta kevätnäyttely on eräänlainen kulminaatiopiste mikä summaa heidän vuoden aikana tekemäänsä työtä ja uskomme, että yleisön kannalta pienen, mutta aktiivisesti toimivan koulun näyttäytyminen osana turkulaista taidekenttää on kulttuuripääkaupunkivuodenkin kannalta kiinnostavaa.
Paasikivi-Opisto on yhden lukuvuoden kestävä vapaan sivistystyön opinahjo, jonka jälkeen useimmat opiskelijat suuntaavat kulttuurin, taiteen ja viestinnän aloille suomen eri ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukuvuoden aikana harjoitetaan visuaalisen ilmaisun taitoja ja tarkennetaan omia mielenkiinnon kohteita. Näyttelyyn valitut teokset heijastelevatkin opiskelijoiden laaja-alaista kiinnostusta visuaalisen kulttuurin eri ilmiöihin. Linjojen opetusohjelmista haetaan potkua taiteen, opetustyön tai vaikka muotoilun opintoihin.
Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn.
Näyttely on avoinna yleisölle 11.2. – 13.3. välisenä aikana:
ti – pe klo 12 - 19
la – su klo 11 - 17
11.2. – 13.3.2011 Brinkkalan Galleriassa, Turussa, on esillä Paasikivi-Opiston kuvataiteen, valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelijoiden töitä. Opiston monipuolinen visuaalisen alan opetuksen repertuaari on tuottanut taideteoksia aina perinteisestä piirustuksesta digitaalivalokuvauksen kautta sähköisen median sovelluksiin. Opiskelijat ovat tuoneet näytille itselleen tärkeitä teoksia, joten mitään kokoavaa teemaa ei ole edes pyritty luomaan. Yksi näyttelyn tarkoituksista onkin esitellä sitä laajaa ilmaisullista kirjoa, joka teoksissa avautuu. Näyttelyn teokset ovat menneen syyslukukauden ja alkuvuoden aikana valmistuneita.
Paasikivi-Opisto järjesti viime keväänä ensimmäisen Opiston ulkopuolisen näyttelynsä juuri Brinkkalan Galleriassa ja kävijämäärä sekä palaute kertoivat laajasta kiinnostuksesta opiskelijoiden työskentelyyn. Opiskelijoiden kannalta kevätnäyttely on eräänlainen kulminaatiopiste mikä summaa heidän vuoden aikana tekemäänsä työtä ja uskomme, että yleisön kannalta pienen, mutta aktiivisesti toimivan koulun näyttäytyminen osana turkulaista taidekenttää on kulttuuripääkaupunkivuodenkin kannalta kiinnostavaa.
Paasikivi-Opisto on yhden lukuvuoden kestävä vapaan sivistystyön opinahjo, jonka jälkeen useimmat opiskelijat suuntaavat kulttuurin, taiteen ja viestinnän aloille suomen eri ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukuvuoden aikana harjoitetaan visuaalisen ilmaisun taitoja ja tarkennetaan omia mielenkiinnon kohteita. Näyttelyyn valitut teokset heijastelevatkin opiskelijoiden laaja-alaista kiinnostusta visuaalisen kulttuurin eri ilmiöihin. Linjojen opetusohjelmista haetaan potkua taiteen, opetustyön tai vaikka muotoilun opintoihin.
Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn.
Näyttely on avoinna yleisölle 11.2. – 13.3. välisenä aikana:
ti – pe klo 12 - 19
la – su klo 11 - 17
torstai 16. joulukuuta 2010
Vierailuja
Kuvanveistäjä Juha Welling esitteli Turun Piirustusseuran työhuonekokonaisuutta Turun keskustassa Manillan kiinteistössä. Suurikokoisessa tilassa työskentelee kahdeksan taiteilijaa ja heidän hienosti kunnostamassaan tilassa on mahdollisuus työstää maalauksen lisäksi myös kuvanveistoa ja grafiikkaa. Työhuonevierailun jälkeen kävimme tutustumassa myös Wäinö Aaltosen Museon Kuoleman monet kasvot -näyttelyyn. Heikki Marilan suuret teokset tekivät vaikutuksen, samoin erika Adamsonin maalaudet.
| Juha kertoo veistelyistään |
perjantai 3. joulukuuta 2010
Piirtämistä ja maalailua
2. Jakson ohjelma alkoi Juha Ekholmin vetämällä taidevalokuvauksen luentosarjalla jonka jälkeen ryhdyttiin piirustus triptyykki tehtävän pariin. Ensimmäinen osa oli otsikoitu nimellä Täydellinen ihminen. Tarkoituksena oli käsitellä ideaaleja ja kiiltokuvamaisuuksia ihmistä kuvattaessa. Toisen osan kantavana teemana oli realismi ja siten ikäänkuin ensimmäisen osan vastakohta. Kolmannen osan lähtökohta taas oli hyvin toisenlainen. Maahanmuuttaja opiskelijat kertoivat muistoja kotimaistaan ja opiskelijoiden tehtäväksi tuli sisällyttää niitä jollain tavalla muotokuvaan. Tämän kaiken lisäksi kuvien tuli myös olla jonkinlaisessa vuorovaikutus suhteessa toistensa kanssa.
| Erään triptyykin kolmas osa |
| Erään toisen triptyykin toinen osa |
| Visual Design sekoittaa värejä väriympyrään |
Maalaus aloitettiin luonnollisestikin maalauspohjien tekemisellä. Liitu- ja puoliöljypohjusteilla käsiteltiin kankaita ja MDF-levyjä tulevia maalaustehtäviä varten. Akvarellipaperien pingottamisessa ilmeni ongelmia koska alustoina käytettävien filmivanerien pinta oli liian liukas ja liimapaperi irtosi siitä kuivuessaan. Ongelma tuli ratkaistuksi vanhempien, eikä enää niin liukkaiden alustojen kanssa. Temperavärien ja öljyvärien käyttöä harjoiteltiin asetelmien kanssa ja myös maalausnesteiden valmistusta ja merkitystä tarkasteltiin.
| Ida sovittaa kangasta valmiskiilakehykseen |
Kansainvälistä kritiikkiä
Kuvataidelinjan 1. jakson teoksista koottiin pienimuotoinen näyttely Opiston galleriakäytävään. Näyttely piti sisällään piirroksia, maalauksia ja kollaasiteoksia. Onnekkaana sattumana saimme opettajavierailijoita Janis Rosentaal Art Highschoolista, Latviasta, samaan aikaan kun teokset olivat esillä. Maija Muizniece ja Indulis Gailans lupautuivat pitämään kritiikkitilaisuuden opiskelijoiden teoksista.
| Indulis, Maija ja Eero |
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
1. Jakson aikana tapahtunutta
Kuvataidelinjan 1. jakso on käyty läpi eli noin neljännes opintovuodesta on takana. Jakso alkoi kuvataiteen ja visual design ryhmien yhteisellä piirtämisen perusteet -jaksolla johon parhaimmillaan otti osaa yli 30 opisklijaa. Ainoa riittävän suuri tila näin lukuisan joukon piirtää oli Opiston liikuntasali joka muutettiin piirustusateljeeksi.
Piirtämisen jälkeen kuvataiteilijat jatkokehittelivät piirustusjakson aikana noussutta teemaa ihmisestä ja tilasta maalauksellisempaan suuntaan akryylimaalauksen introjaksossa. Tämän jälkeen työstettiin vielä esikoodattua materiaalia kollaasityöpajassa ja tuotettiin itsekehitelty projekti edellisiä työskentelymetodeja yhdistellen. Maalaukset käytiin läpi yhteisessä palautekeskustelussa jonka kautta harjoiteltiin kevyesti oman teoksen esittelyä toisille, teoksen sanallistamista. Varsinainen jaksokritiikki jouduttiin tiukan aikataulun vuoksi siirtämään seuraavalle jaksolle mutta siitä raporttia sitten myöhemmin.
Yllä mainitut sisällöt nivoutuivat yhdeksi suuremmaksi, Visuaaliset taiteet nimiseksi kokonaisuudeksi, mutta tapahtuihan sitä mutakin. Johanna Sinkkonen johdatteli opiskelijoita perspektiiviopin kiinnostavaan maailmaan ja Harri Myllyharju aloitti atk ajokortti kokonaisuuden sekä Photoshop ohjelman perusteet. Itse vedin vielä hieman tyngäksi jääneen blogi-kurssin jonka ituja on mahdollista tarkastella viereisestä blogilistasta. Toivottavasti ne siitä kasvavat ja kehittyvät.
11.10. kuvataidelinja osallistui Varsinais-Suomen Taidetoimikunnan järjestämään Julkisen taiteen muodot ja materiaalit -seminaariin, jossa taiteilijat ja arkkitehdit kertoivat erilaisista materiaaleihin liittyvistä kokemuksistaan. Seminaarissa käsiteltiin Tarja Ervastin toimesta valotaiteen kysymyksiä, Nanna Hänninen kertoi Ruotsiin tekemästään jättimäisestä valokuvainstallaatiosta, Jan Erik Anderson kertoi laser- ja vesileikkaus tekniikoista ja Samuli Naamanka esitteli innovoimaansa graafista betonia ja sen käyttömahdollisuuksia. 13.10. Opiston Helsinkipäivän ohjelmaan kuului vierailu Taideteolliseen korkeakouluun sekä Kiasmaan missä videotaiteilija Arttu Merimaa esitteli omaa videoinstallaatiotaan. Että tämmöstä.
![]() |
| Piirtelyä liikuntasalissa |
![]() |
| Minna |
![]() |
| Katariina |
![]() |
| Anniina |
11.10. kuvataidelinja osallistui Varsinais-Suomen Taidetoimikunnan järjestämään Julkisen taiteen muodot ja materiaalit -seminaariin, jossa taiteilijat ja arkkitehdit kertoivat erilaisista materiaaleihin liittyvistä kokemuksistaan. Seminaarissa käsiteltiin Tarja Ervastin toimesta valotaiteen kysymyksiä, Nanna Hänninen kertoi Ruotsiin tekemästään jättimäisestä valokuvainstallaatiosta, Jan Erik Anderson kertoi laser- ja vesileikkaus tekniikoista ja Samuli Naamanka esitteli innovoimaansa graafista betonia ja sen käyttömahdollisuuksia. 13.10. Opiston Helsinkipäivän ohjelmaan kuului vierailu Taideteolliseen korkeakouluun sekä Kiasmaan missä videotaiteilija Arttu Merimaa esitteli omaa videoinstallaatiotaan. Että tämmöstä.
keskiviikko 6. lokakuuta 2010
Julkisen taiteen muodot ja materiaalit
Taiteilijat ja arkkitehdit kertovat käyttämistään materiaaleista, tekotavoista ja
taiteesta julkisissa tiloissa. Kestääkö valokuva? Miten valotaide näkyy? Rajoittavatko
tekniikat taiteilijoiden osallistumista julkisen taiteen tekemiseen?
AIKA Maanantai 11.10. 2010 klo 9.45–15.00
PAIKKA U-sairaalan silmä-ja korvaklinikan luentosali
12. kerros, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku
JÄRJESTÄJÄT Varsinais-Suomen taidetoimikunnan Taideaalto-hanke
Turun AMK:n Taideakatemian täydennyskoulutus
Turun yliopistollinen keskussairaala
Lisää tietoa löytyy alla mainitusta linkistä...
Ilmoittautuminen on hoidettu...
http://www.vstaide.fi/index.php?id=206&pass=
taiteesta julkisissa tiloissa. Kestääkö valokuva? Miten valotaide näkyy? Rajoittavatko
tekniikat taiteilijoiden osallistumista julkisen taiteen tekemiseen?
AIKA Maanantai 11.10. 2010 klo 9.45–15.00
PAIKKA U-sairaalan silmä-ja korvaklinikan luentosali
12. kerros, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku
JÄRJESTÄJÄT Varsinais-Suomen taidetoimikunnan Taideaalto-hanke
Turun AMK:n Taideakatemian täydennyskoulutus
Turun yliopistollinen keskussairaala
Lisää tietoa löytyy alla mainitusta linkistä...
Ilmoittautuminen on hoidettu...
http://www.vstaide.fi/index.php?id=206&pass=
tiistai 5. lokakuuta 2010
Taide taipuu reality viihteeksi
Work of Art - the next great artist on amerikkalainen reality tv-sarja jossa etsitään huippukokkien ja muotisuunnittelijoiden hengessä seuraavaa merkittävää taiteilijaa. Voittajalle on luvassa museonäyttely ja 100000 dollarin rahoitus. Taiteilijoiden tehtävänä on valmistaa tuomariston terävää silmää miellyttäviä taiteita muutaman tunnin aikataulussa ja jakson lopussa huonoin taiteilija putoaa pois pelistä. Yritys on kovaa ja vaikka kilpailuasetelma on huvittava ei voi olla miettimättä kytköksiä suomessakin kuumoittavaan keskusteluun kuvataiteilijoiden ansaintalogiikasta, kytkeytymisestä yritysmaailman vaateisiin ja ylipäätään taiteeseen pesiytyneestä tavoiterationaalisesta ajattelusta.
Kilpailun tuomarit pohtivat että toimiiko duuni, vaiko ei.
Kilpailun tuomarit pohtivat että toimiiko duuni, vaiko ei.
tiistai 24. elokuuta 2010
Lukuvuoden aloitus
Kuvataidelinja, sekä tietysti myös muut vapaan sivistystyön linjat Paasikivi-Opistossa aloittavat työskentelynsä maanantaina 30.8. klo 11.30. Pari ensimmäistä päivää kuluu melko tarkasti opiskeluympäristöön, opetussuunnitelmaan, henkilökuntaan, atk-järjestelmiin ja kanssaopiskelijoihin tutustuessa. Kuvataiteen lisäksi Opistossa aloittavat myös mediajournalismin, valokuvauksen, visual designin opiskelijat sekä maahanmuuttajien suomenkielen opiskelijat.
Allekirjoittanut kesätunnelmissa veistosprojektin parissa...
Kuvataidelinjan 1.Jakson opetuksen täyttää suurelta osin Visuaaliset taiteet -niminen opintokjokonaisuus, joka toimii ikään kuin lähtölaukauksena vuoden työskentelylle. Tarkoituksena on kokeilla muutamia erilaisia kuvantuottamisen menetelmiä, keskustella ja tutustua toisten työskentelytapoihin. Rytmi on kiivas ja kuvaa tehdään päivittäin, mikä yleensä hämmentää ja innostaa... Piirtämisellä kuitenkin aloitetaan Visual Designin kanssa. Luvassa on todellinen piirtämisen massatapahtuma kun yli kolmekymmentä opiskelijaa kokoontuvat yhteisten mallien ympärille.
Materiaaleista:
Joku ehti jo soittaa ja kysellä materiaalitilanteesta ja periaatteena voi sanoa että perusmateriaalit tulevat Opiston puolelta. Siis paperit, maalit, hiilet, fiksatiivit, maalauskankaat, ym. ym. Opiskelija voi hankkia henkilökohtaiseen käyttöönsä muutamia laadukkaita siveltimiä, piirustusvälineitä, luonnoslehtiön ja semmoista, mutta ilman hankintojakin pärjää ihan hyvin. Ja aikahan sen sitten näyttää mitä mahdollisia tarpeita ilmenee. Opiston materiaalit on suunnattu opintoihin liittyvien töiden tekemiseen joten laajamittaista joulukorttituotantoa yms. varten pitää hankkia omat matskut. Ateljee tila on kuvataiteen opiskelijoiden käytössä myös varsinaisen opetuksen jälkeenkin.
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Lukuvuoden loppu
Lukuvuoden viimeiset hetket täyttyivät ennakkotehtävien lähettelystä ja rästitehtävien tekemisestä. Lopuksi kuvataidelinja järjesti vielä yhteisen reissun Tukholmaan tutustumaan Moderna Museetin upeaan modernin taiteen kokoelmaan. Mukava lopetus työn täyteiselle vuodelle.
Julisteita köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan
Paasikivi-Opiston julistekilpailun teokset olivat huhtikuun ajan esillä Turun kaupungin kirjastossa. Näyttely herätti paljon positiivista palautetta ja innostusta. Kilpailun teoksista koottu web galleria liitettiin EU.n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden virallisille sivuuille http://www.stopkoyhyys.fi/ ja myöhemmin galleria liitetään myös koko EU.n teemavuoden virallisille sivuille osoitteeseen http://www.2010againstpoverty.eu/
Loppujen lopuksi kilpailu sujui niin mallikkaasti että vastaavanlainen projekti on luvassa myös ensi vuonna.
Loppujen lopuksi kilpailu sujui niin mallikkaasti että vastaavanlainen projekti on luvassa myös ensi vuonna.
Teokset ovat nähtävissä täällä.
Julistekilpailun teokset Turun kaupunginkirjastossa
Paasikivi-Opiston kevätnäyttely ja 4. Jakson prässi
Maaliskuun ajan Brinkkalan galleriassa oli esillä Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden, eli valokuvauksen, kuvataiteen ja graafisen suunnittelun opiskelijoiden teoksia. Näyttely oli samalla lähtölaukaus opistovuoden neljännelle jaksolle joka kuvataidelinjan osalta oli epävirallisesti nimetty tulevaisuustyöpajaksi.
Näyttely oli Opiston ensimmäinen, ns. virallisessa galleriassa järjestetty taidenäyttely ja hyödyt aikaisempiin tehdashallinäyttelyihin olivat selkeät. Brinkkalan gallerian historiallishenkinen miljöö sopi mainiosti pienille ja keskisuurille teoksille ja gallerian selkeä tiedotuspolitiikka houkutteli kävijämääräksi lähemmäs 500 henkilöä.
Juhlahumua avajaisissa
Avajaisten jälkeen päästiin takaisin normaaliin päiväjärjestykseen ja suurimman huomion, niin kuin kevät-talvella aina, vei ammattikorkeakoulujen julkaisemat ennakkotehtävät. Tulevaisuustyöpajan ideana oli keskittää tuiki tärkeitä energiavarantoja ennakkotehtävien tekemiseen ja pääsykokeisiin valmistautumiseen. Kahdenkeskisiä keskusteluja käytiin ja tehtävien määrää helpotettiin jotta ennakkotehtäväurakka ei olisi käynyt liian raskaaksi. Vierailu taideakatemiaan herätti monia uusia kysymyksiä taideopiskelun arjesta ja vastasi taas moniin hakuihin liittyviin epäselvyyksiin. Jakson aikana järjestettiin myös piirtämisen intensiiviviikot, joille myös valokuvaajat ottivat osaa sekä työstettiin jokaiselle opiskelijalle oma portfolio vuoden aikana tehdyistä töistä.
3. Jakson ohjelmaa - myöhäinen päivitys
koitampa tässä kiireisen kevään jälkeen myöhäisesti päivitellä ja päivittää kuvataidelinjan tekemisiä.
3. jakson ohjelma koostui viidestä erillisestä työpajasta. Valokuvataiteilija Juha Ekholm käsitteli valokuvaus työpajassa luonnollisestikin valokuvausta ja ilmaisuvälineen erityispiirteitä. Tommi Siivonen luotsasi kuvataidelinjan digitaaliseen maailmaan DigiArt kurssilla jossa opiskelijat jatkokehittelivät aiemmin tehtyjä teoksia uuteen muotoon. Videoilmaisun työpajaa veti Sirpa luntinen. sarjakuva ja luovan työskentelyn projektityöpaja olivatkin sitten allekirjoittaneen heiniä.
3. jakso olikin kaikessa hektisyydessään edellisen jakson täydellinen vastakohta. Piirtämistä ja maalausta varten oli aikaisemmin varattu paljon aikaa ja rauhallisuutta mutta uuden kuvamedian pajat vyörytettiin ihan tietoisesti nopeammalla syklillä. Luovuudesta on joissain yhteyksissä sanottu että runsas määrä vaihtoehtoisia ratkaisuja alussa ennakoi laadultaan korkeatasoista ratkaisua lopussa. Tarkoituksena olikin tarjota paljon uusia näkökantoja ja mahdollisuuksia kuvan tuottamisen strategioihin. Niistä sitten saattoi valita ja vaikka joku menetelmä ei olisi omalta tuntunutkaan, niin erilaisten lähtökohtien havainnointi on silti omiaan rikastuttamaan aivoa, tuota luovan ajattelun konetta.
3. jakson ohjelma koostui viidestä erillisestä työpajasta. Valokuvataiteilija Juha Ekholm käsitteli valokuvaus työpajassa luonnollisestikin valokuvausta ja ilmaisuvälineen erityispiirteitä. Tommi Siivonen luotsasi kuvataidelinjan digitaaliseen maailmaan DigiArt kurssilla jossa opiskelijat jatkokehittelivät aiemmin tehtyjä teoksia uuteen muotoon. Videoilmaisun työpajaa veti Sirpa luntinen. sarjakuva ja luovan työskentelyn projektityöpaja olivatkin sitten allekirjoittaneen heiniä.
Silja Kantokorpi, sarjakuvakurssin duuneja
3. jakso olikin kaikessa hektisyydessään edellisen jakson täydellinen vastakohta. Piirtämistä ja maalausta varten oli aikaisemmin varattu paljon aikaa ja rauhallisuutta mutta uuden kuvamedian pajat vyörytettiin ihan tietoisesti nopeammalla syklillä. Luovuudesta on joissain yhteyksissä sanottu että runsas määrä vaihtoehtoisia ratkaisuja alussa ennakoi laadultaan korkeatasoista ratkaisua lopussa. Tarkoituksena olikin tarjota paljon uusia näkökantoja ja mahdollisuuksia kuvan tuottamisen strategioihin. Niistä sitten saattoi valita ja vaikka joku menetelmä ei olisi omalta tuntunutkaan, niin erilaisten lähtökohtien havainnointi on silti omiaan rikastuttamaan aivoa, tuota luovan ajattelun konetta.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Julistekilpailun lopullinen deadline lähestyy
Vuosi 2010 on julistettu Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden linjat järjestävät teemavuoden kunniaksi julistekilpailun, jonka tarkoituksena on kiinnittää opiskelijoiden huomio ympäröivän maailman sosiaalisiin ongelmiin ja herättää pohdintaa siitä, miten visuaalisen alan tekijä voi omassa työssään näitä ongelmia reflektoida. Lähtökohtana on ajatus taiteesta joka syntyy ajan ilmiöiden tarkastelusta. Voiko kuvan tekijä herättää omalla työllään laajempaa tietoisuutta yhteisönsä tilasta nostamalla esiin uusia kysymyksiä tai tuottamalla subjektiivisen näkemyksensä kautta uusia tulkintoja maailman menosta. Vaikka kysymykset hyvinvointiyhteiskunnan usein hahmottomista epäkohdista ovatkin vaikeita ja tuntuvat usein pakenevan määrittelyä on niiden pohtiminen etenkin kuvantekijöille ensiarvoisen tärkeää. Sosiaalisen ympäristön havainnointi saattaa taiteen ja myös tekijänsä kriittiseksi osallistujaksi yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.
Tähän mennessä kuusi opiskelijaa on palauttanut kilpailuehdotuksia ja hienolta näyttää. Deadlainiksi on määritelty 15.2. jonka jälkeen julisteet lähetetään tuomariston arvioitavaksi. Julisteille on sovittu näyttelyaika Turun kaupunginkirjastosta huhtikuuksi jolloin myös voittaja julistetaan. Nyt tsemppiä ja rohkeutta! Kuukaudessa ehtii tekemään vaikka mitä!
Tähän mennessä kuusi opiskelijaa on palauttanut kilpailuehdotuksia ja hienolta näyttää. Deadlainiksi on määritelty 15.2. jonka jälkeen julisteet lähetetään tuomariston arvioitavaksi. Julisteille on sovittu näyttelyaika Turun kaupunginkirjastosta huhtikuuksi jolloin myös voittaja julistetaan. Nyt tsemppiä ja rohkeutta! Kuukaudessa ehtii tekemään vaikka mitä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

























